
Musiikkileikkikoulun
opettaja

Opetusfilosofiani pähkinänkuoressa:
"Leikki on luovuutta parhaimmillaan. Spontaanisuus ja lapsenkaltaisuus kantaa pitkälle."
- Musiikkileikkikoulu pitää sisällään kolme sanaa; musiikki, leikki ja koulu. Musiikkileikkikoulun opettajana haluan painottaa eniten sanaa leikki, joka tuntuu olevan katoava voimavara jo melko pienenkin lapsen elämässä tänä päivänä.
- leikistä on hyvin lyhyt matka luomiseen, sillä leikkiessä lapsi luonnostaan eläytyy, näyttelee eri rooleja ja luo uusia tilanteita.
-haluan tuoda lapselle turvallisen ja elämyksellisen tilan, jossa voimme yhdessä musiikin ja leikin kautta nauttia musiikista, oppia eläytymään ja luomaan sekä samalla oppia myös musiikin alkeita.
Pedagoginen osaamiseni:
​
Musiikin varhaiskasvatus
Aloitin musiikkileikkikoulun opettajana työskentelyn Leppävaaran musaamolla 2015, jossa minulla oli kolme muskariryhmää: 0-2-vuotiaat, 0-6-vuotiaat ja 5-6-vuotiaat. Kehityin todella paljon näiden muutamien kuukausien aikana. Minulle kertyi paljon opetusmateriaalia ja ryhmienhallintakyky on kasvanut. Opin saamaan paremmin ja paremmin ja nopeammin yhteyden lapsiin ja opin hahmottamaan, mitä ja miten heille kannattaa opettaa.
Keväällä 2016 aloitin Jamkidsillä opettamaan kuutta ryhmää; kahta taaperoryhmää, yhtä rytmimuskariryhmää ja kolmea bändimuskariryhmää. Tämä oli iso oppikokemus. Bändimuskarissa opin opettamaan bändisoittimia lapsille perinteisten muskarisoittimien rinnalla. Jouduin myös toteamaan, että aina, suuren ryhmän ollessa kyseessä, täysillä heittäytyminen ei olekkaan paras vaihtoehto. Joskus joutuu vain tekemään rauhassa ja keskittymään siihen, että lapset eivät liikaa riehaannu. Toisaalta on ollut hienoa huomata, että yleensä, kun keksii tarpeeksi kiinnostavan leikin, kaikki lapset pysyvät mukana ainakin valtaosan ajasta.
Tänä päivänä on myös paljon erilaisia oppijoita, eli lapsia joilla on ns. oppimis tai keskittymisvaikeus. Tämä on välillä haasteellista. Tällöin olen oppinut, että tärkeintä on pitää hyvänä kommunikaatio vanhempien kanssa ja tarpeeksi ajoissa pyytää vanhempaa mukaan tunnille, jottei koko ryhmä kärsi.
​
Keväällä 2017 aloitin työt Loviisan musiikkiopistossa, jossa otin vastaan taas uuden haasteen. Ryhmät olivat kaksikielisiä ja neljä ryhmistä kokonaan ruotsinkielisiä. Opettelin opettamaan ruotsin kielellä ja keräsin ruotsinkielistä materiaalia. Sijaisuuteni päättyi 2018 kevään lopussa.
​
Valmistuin keväällä 2018 musiikin varhaiskasvattajaksi ja syksyllä 2018 aloitin työt Lasten Kulttuurikeskus musikanteilla. Kehittelimme yhdessä Poppismuskarikonseptin, jossa perinteisten lastenlaulujen kanssa lauletaan ja liikutaan myös popmusiikkikappaleiden parissa. Myöhemmin aloitimme myös kehittelemäni Popstar kerhon, joka on ikäänkuin muskarin jatke 7-8-vuotiaille. Laulaminen ja soittaminen jatkuvat leikin ja heittäytymisen kautta. Koin, että molemmat konseptit oli hieno kokemus saada toimimaan ja sain koko ajan kehitysideoita spontaanisti lapsilta yhdessä tehdessä.
​
Keväällä 2019 aloitin Kultur och musikskolan Sandelsissa musiikkileikkikoulunopettajana, ensin päiväkodeissa ruotsinkielellä ja keväällä 2020 aloitin sijaistamaan myös varsinaisen musiikkiopiston ruotsinkielisiä ryhmiä. Sain lisää varmuutta ruotsinkielisenä musiikkileikkikoulunopettajana. Korona-aikana opin vielä lisää tehdessäni muskarivideoita ruotsinkielellä.
​
​
Laulunopettaja
Ennen Metropolian varhaismusiikkikasvatuksen opintojani minulle on kertynyt pedagogista osaamista laulunopettajana ja laulujooganopettajana. Olen opettanut pop-laulua aktiivisesti vuodesta 2003 lähtien. Oppilainani on ollut kaikenikäisiä ja erilaiset lähtökohdat omaavia laulunharrastajia ja laulajia. Suurin kohderyhmä on ollut kuitenkin 25-40-vuotiaat naiset. Joukossa on ollut myös joitakin miehiä ja nuorin laulunoppilaani on tainnut olla 10-vuotias poika.
Ensimmäisen lauluoppilaani hankin opiskeltuani popjazz laulua Jyväskylän Konservatoriolla ammattipuolella noin vuoden verran. Silloin opettajani suositteli, että kannattaa ottaa ainakin yksi oppilas, sillä hänen avullaan oppisin paljon itsekkin. Tämä piti hyvin paikkaansa ja pitää edelleenkin. Laulunoppilaiden johdosta on pakko pitää omaakin instrumenttia kunnossa, kehittää itseään ja hieman olla selvillä ajan trendeistäkin.
Jokainen oppilas on yksilö sekä persoonana, että laulajana. Kahta samanlaista ei ole. Tämän olen vuosien varrella huomannut. Vaikka olen vuosien saatossa oppinut melko nopeasti analysoimaan oppilaan äänen ja mitä pitäisi tehdä toisin, oppiminen on jokaisella yksilöllinen prosessi ja se, kuinka asiat oppii ja miten kauan oppimisessa menee, mitkä mielikuvat auttavat ja mitkä milloinkin. Mikä vie milläkin hetkellä eteenpäin, kuinka motivoida ketäkin. Näitä asioita on oppinut vuosien saatossa. Samoin on oppinut paljon erilaisista laulusoundeista ja tavoista tuottaa ääntä, kun on yrittänyt jokaisen kohdalla ymmärtää sen, kuinka hän tuottaa ääntä ja oppia itsekkin enemmän niitä asioita, mistä oppilaani ovat kiinnostuneita.
Olen itse käynyt laulutunneilla 19-vuotiaasta lähtien. Väliin on mahtunut vuosia, jolloin en ole ollenkaan käynyt tunneilla, mutta nyt taas Metropolian opinnot aloitettuani, olen käynyt tunneilla nyt kolmatta vuotta. Aloitin ensin sävellyspuolella ja vaihdoin sitten varhaismusiikkikasvatuksen puolelle. Eri opettajilta olen oppinut paljon erilaisia tapoja opettaa ja laulaa. Omakin opettaminen tuntuu aina muuttuvan välillä paljonkin sen mukaan, kuka opettaja on sillä hetkellä opettajana.
Laulujoogan opettaja
Laulujoogaa olen opiskellut Intiassa kahteen otteeseen ja opettanut ryhmissä vuodesta 2010. Olen opettanut monenlaisia ryhmiä; firmoissa, psykoterapeuteille, konservatorion laulajille, musiikkiopistojen rehtoreille... Suurin kohderyhmäni on ollut 30-60-vuotiaat naiset, jotka harrastavat joogaa ja pitävät musiikista tai laulavat kuorossa. Joukossa on ollut myös ammattilaulajia, ihmisiä, joilla on ns. laulukammo, tai jotka ovat olleet arkoja käyttämään ääntään, tai joilla on äänen kanssa ongelmia. Tämä ryhmien opettaminen on oma lajinsa ja siihen olen harjaantunut vuosien varrella. Tuntuu, että tässä opettamisessa tärkein asia on läsnäolo, kun ryhmässä on monta. Niin, että kaikki tuntevat olonsa huomioiduksi ja jaksavat olla mukana koko kurssin ajan. Läsnäoloa olen oppinut itse meditaation kautta, sekä opettamalla ja rentoutumalla tilanteessa. Opettaja on kuin instrumentti, jonka eri osat toimivat paremmin yhdessä ja joka soi paremmin, mitä enemmän sitä harjoittaa. Opettajan instrumenttiaan voi harjoittaa kiinnittämällä huomiota eri osa-alueisiin eri kerralla.
Artisti
Pedagogista taitoa on karttunut minulle myös laulaja/artistina/esiintyjänä vuosien varrella keikkailun kautta, niin että olen voinut opettaa sitä myös oppilailleni.
​

Opetusfilosofiani laajemmin:
Yhdistän eri puolet itsestäni
Koska olen muusikkona ja opettajana ehtinyt tehdä monenlaista vuosien varrella, nämä kaikki asiat nivoutuvat yhteen opettaessani. Luovuus, esiintyminen, musiikin avulla rauhoittuminen (laulujooga) ja leikki yhdistyvät pitäessäni muskaria.
Yhdessäolo
On tärkeää, että tehdään yhdessä ja tuetaan lasten yhdessäoloa ja leikkiä. Kunnioitus toisia kohtaan ryhmässä ja yhteinen kiva opettavat lapsille sosiaalisia arvoja ja käyttäytymistä.
Opettajalla on tärkeä tehtävä luoda mukavalle yhdessäololle hyvät puitteet. Toisaalta pitää tarpeeksi ryhmää kurissa, toisaalta pitää ilo ja leikkimieli mukana ja puuttua heti siihen, jos joku lapsista jää sivuun tai joku kiusaa jotakuta.
Tasa-arvo
Yritän myös nähdä lasten erot ja antaa haastavamman tehtävän sille, joka on pitemmällä asiassa.
Tärkeintä on, että jokaiselle lapselle tulee onnistumisen kokemuksia tunneilla. Tämän vuoksi on tärkeää muistaa huomioida jokaista lasta ja kehua ja kannustaa.
Positiivinen kokemus musiikista ja luovuudesta
Muskari on vain vajaa tunti viikossa pienen lapsen elämässä, mutta se voi olla merkittävä sekä hyvässä että huonossa mielessä. Tunnista on pyrittävä tekemään mieleinen lapselle, niin että lapselle jää innostunut olo ja positiivinen kuva musiikista. Vasta tämän jälkeen tulevat opetettavat asiat. Tai niitä pitää miettiä tämän kautta.
Pyrin myös käyttämään tunneilla sadutusta ja säveltämistä yhtenä metodina. Samoin saatamme vaikka piirtää ja säveltää yhdessä näistä piirroksista. Jos tunnilla on käytettävissä syntetisaattori, saatan kysellä lapsilta, mikä soundi kuvaisi mitäkin asiaa parhaiten. Näin pyrin menemään leikistä luovuuteen sujuvasti, jolloin pyrin siihen, että lapsille syntyy matala kynnys luoda ja, että luovuus kytkeytyy leikkiin.
Leikki
Pienempien lasten kanssa leikki on se avainsana, isompien 6-7-vuotiaiden kanssa voidaan jo enemmän hakea innostusta itse soittamisen haasteista.
Koen tuntikokonaisuuden seikkailuna maailmassa. Itse eläytyen vien lapset tähän maailmaan ja siellä alamme seikkailla ja leikkiä laulujen ja musiikillisten asioiden parissa
Tarkka suunnittelu ja selkeys
Suunnittelen tunnit tarkkaan ja opettelen laulut ja suunnitelmat ulkoa. Kun alan tekemään suunnitelmaa, mietin ensin, mitä haluan opettaa lapsille, onko se perussyke, kanteleensoitto, kolmijakoisuus jne.. Tämän lisäksi on kuitenkin aina oltava valmiina muuttamaan suunnitelmaa spontaanisti, jos joku juttu ei toimikkaan tai ryhmä on vaikka poikkeuksellisen levoton. Tunnilla on tärkeää olla selkeä ja aina yhden askeleen edellä siitä, mitä tulee tapahtumaan seuraavaksi.
Heittäytyminen
Esiintyjä minussa tykkää heittäytyä ja vetää kaikki mukaan tunnelmaan. Leikitän myös mielelläni erilaisten roolien kautta ja käsinukeilla jne. Heittäydyn, kerron tarinoita ja innostan lapsia. Otan välillä muskarissa selkeästi esiintymisnäkökulman mukaan vanhempien lasten kanssa ja harjoittelemme jonkin soittotilanteen esitykseksi.
Itse en vierasta hieman riehakastakin menoa ja koen, että se on myös osa asiaa, kun heittäydytään leikkiin ja musiikkiin. En siis koe, että muskarilaisten pitäisi istua koko ajan rauhassa paikallaan, vaan ryhmästä riippuen, välillä saatamme olla ja liikkua hyvin vapaastikin luokassa.
Musiikin eri aspektit
Tunneilla käytän lauluja eri tarkoituksiin. Toiset laulut ovat selkeästi uusien asioiden oppimiseen ja niissä ei silloin välttämättä ole niin paljon heittäytymistä ja tunnetta. Toiset laulut ovat selkeästi juuri heittäytymistä ja yritän lasten kanssa löytää eri tyylisistä lauluista juuri sen jutun, mikä niissä on. Vaikka ”rock”-asenne. Välillä taas käytän lauluja elävöittämään tunnelmaa ja eläytymiseen. Tähän saatan käyttää vaikka klassista tai elokuvamusiikkia. Pyrin näin tutustuttamaan lapset mahdollisimman monenlaiseen musiikkiin.
Esiintyminen
Käytän välillä tunnilla myös laulujoogaa rauhoittumiseen. Ja välillä pyrin säveltämään lasten kanssa. Ryhmästä riippuen, myös esiintymisaspekti on kiva ottaa mukaan, niin että teemme vaikkapa pienen koreografian soittaen ja liikkuen jonkin kappaleen ympärille.